Davs!

Tämän vuoden jäsenmatkamme kohdistui Tanskan pääkaupunkiin Kööpenhaminaan. Syyskuun ensimmäisen päivän aamuna (tai ennemminkin aamuyönä) matkaan lähti yhteistä reissua innolla odottava yhdeksän hengen joukko Pohjoismaista kiinnostuneita nuoria aikuisia. Koskapa kuvat vanhan sanonnan mukaan kertovat niin paljon enemmän kuin pelkkä teksti, aion tähän blogikirjoitukseen laittaa ison läjän kuvia ja kertoa niiden avulla matkamme kulusta ja huippuhetkistä. Toivottavasti nautitte muistelosta!

Ensimmäinen päivä

Saavuimme varhain aamulla Kööpenhaminan lentokentälle ja suuntasimme sieltä heti kohti päivämme ensimmäistä turistikohdetta, Den Blå Planetia. Akvaario aukesi vasta kymmeneltä, joten hetken harhailun jälkeen löysimme purjevenesataman vierestä pienen kahvilan, josta sai erilaisia smørrebrødejä, eli tanskalaiseen tapaan tehtyjä voileipiä.

Yksi monista smørrebrød-vaihtoehdoista.
Kartan tutkimista.
Kartan tutkimista.

Henkilökohtainen lempparini ja reissun kohokohta oli päästä Pohjoismaisten suurimpaan akvaarioon, sillä olenhan itsekin akvaristi. Värien kirjo oli upea ja pääsimme seuraamaan jopa merisaukkojen ruokintaa (tästä valitettavasti ei ole kuvaa tai videota aurinkoisen sään ja paksun pleksilasin vuoksi).

Den Blå Planet julkisivu.
Yksi monista värikkäistä merenelävistä:
Kirjokeisarikala (Pygoplites diacanthus).
Korulehvähevonen (Phyllopteryx taeniolatus)
Eräs reissaajistamme ihastelemassa (muiden
akvaarion vierailijoiden kanssa) todella suurta haiallasta.

Seuraavana jalkatreeniä Rundetaarnin huipulle kiipeämisen muodossa. Torni on rakennettu 1600-luvulla, se on 36 metriä korkea ja sen tarkoitus on ollut toimia lisäsiipenä ja tarjota oppineille mahdollisuus käyttää sitä observatoriona, kirkkona sekä kirjastona. Erikoista tässä tornissa oli se, ettei siellä ollut lainkaan portaita, vaan matka taittui ylöspäin kohoavaa käytävää pitkin.

Rundetaarn julkisivu.
Rundetaarnia kiertävä käytävä.

Toinen päivä

Hostellin aamujoogan ja aamiaisen jälkeen suuntasimme kohti Rosenborgin linnaa, joka toimii nykyään museona. Linna on rakennettu 1600-luvun alussa ja se oli kuninkaallisten käytössä (vain) 1700-luvulle asti.

Rosenborg slott.
Kuninkaallinen käymälä.
Linnassa oli monia saleja valtaistuimineen. Tämä oli kuitenkin mielestäni vaikuttavin.
Linnan kellarissa oli tarkoin suojeltu kokoelma kuninkaallisia kruununkalleuksia.

Linnassa käytyämme siirryimme lähes keskikaupungilla sijaitsevaan H.C. Andersenin satumaailmaan. Kierroksella esitettiin kuuluisimmat sadut vahanukkekuvaelmin, sekä tietenkin Andersenin omaa elämää.

Sisäänkäynti.
Vahanuket esittävät Andersenia itseään pikkupoikana, sekä tämän suutari-isää.
Pieni tulitikkutyttö.
Kaikki esillä olevat sadut oli laitettu
esille sekä kirjallisena, että audiokirjana.
Vahanukkekuvaelma peukaloliisasta.
Näkymää kadulta. Tanskassa ja etenkin Kööpenhaminassa
pyöräillään todella paljon ja se näkyi muun muassa kaupungin vuokrapyörien määrässä.

Koska seurueemme koostui tällä kertaa ainoastaan täysi-ikäisistä, päätimme yhdessä tuumin käydä Carlsbergin museossa.

Museon sisäänkäynti.
Museossa oli kokoelma eri maiden oluita.
Ikonisia Carsbergin vaunuja vetävät hevoset
majailivat museon tallissa.
Museon portti.

Museon jälkeen lähdimme takaisin hotellille päin ja päädyimmekin viettämään aikaa museon läheiseen ravintolaan, jossa oli ulkoterassilla myös mahdollisuus pelata petankia! Nukkumaan mentiin kuitenkin ajoissa, sillä seuraavakin päivä oli täynnä ohjelmaa.

Ravintolan terassilla oli ihana tunnelma.

Kolmas päivä

Kolmantena päivänä lähdimme hostellin tarjoaman aamujoogan ja aamupalan jälkeen kohti kulttuuria. Nimittäin Arken modernin taiteen museota. Museo sijaitsi hieman syrjässä, mutta löysimme kuitenkin ongelmitta perille. Museossa erikseen rohkaistiin valokuvien ottamiseen, joten uskaltanen niistä pari suosikkiani julkaista täällä blogissakin.

Arkenin julkisivu.
Jo ennen sisäänkäynnille johdattavaa siltaa pääsi tutustumaan ensimmäiseen ulkotaideteokseen.
ANSELM REYLE (DE 1970)
Wagon Wheel, 2009
Found object, LED
ARKENs Samling, Gave fra Annie & Otto Johs.
Detlefs´ Fonde OJD
ANSELM REYLE (DE 1970)
Mystic Silver, 2012
Mixed media on canvas, steel frame, effect lacquer
ARKENs Samling,Gave fra Annie & Otto Johs. Detlefs’ Fonde OJD

Museokäynnin jälkeen alkoi jo hieman nälättää, joten lähdimme marssimaan kohti puuropaikkaa, jota joku oli joskus jollekin suositellut. Matka oli pitkä ja kivinen, mutta lopulta löysimme kuin löysimmekin pikkuruisen puuropaikan. Jalkapatikka oli kuitenkin todellakin puuroannoksen arvoinen ja pääsin ainakin itse eroon lapsena saaduista ”puurotraumoista”.

Puuropaikalle sopiva nimi.
Annoksia odotellessa.
Ehkäpä maailman paras puuro peston, kirsikkatomaattien ja parmesanin kera.

Ruoan jälkeen palasimme kaupungille ja lähdimme nähtävyyskierrokselle kanaaliajelun muodossa. Ilma oli hieman vilpoinen, mutta onneksi olemme suomalaisina tottuneet säätilan vaihteluihin ja olimme varautuneet viileämpäänkin tuulenpuuskaan. Kuvia kanaalikierrokselta ei juuri ole, sillä nähtävyydet olivat kuitenkin pienen etäisyyden päässä. Pääsimme kuitenkin näkemään vilauksen Kööpenhaminaan kokoontuneista eri maiden sotilaslaivoista.

Tanskan laivaston kuninkaallinen paatti.
Sisällä emme päässeet tällä kertaa käymään,
mutta tutu logo huomattiin jo kaukaa
Kartanluku- ja huilitauko.

Illalla lähdimme Tivoliin. Paikka oli erittäin kauniisti valaistu iltahämärällä ja osa meistä uskaltautui jopa käymään korkeuksissa pyörivässä karusellissa.

Tivolin pääportti.
Osa porukasta halusi poseerata upean rakennuksen edustalla.
Pikku-Kiina.
Kattopeiliselfiet.
Pikku-Kiinan valoja.
Pikku-Kiinan valoja.

Rasmus kavereineen.

Illan päätteeksi kävimme tunnelmallisessa ravintolassa.

Neljäs päivä

Viimeinen hostellin aamiainen ja hieman haikea fiilis. Vastaanotto hostellilla oli koko matkamme ajan lämmin ja aamiaisen kruunasivat aina aamulla (tai edellisenä iltana) itse leivotut sämpylät.

Woodah-hostelli. Omalaatuinen mutta viihtyisä.

Mitäpä olisi Kööpenhaminan matka ilman pientä merenneitoa. No olisi varmaan ollut ihan mukava ilmankin, mutta pitihän se pikkuinen patsas kuitenkin käydä katsastamassa. Kaunis oli. Pienen kolmipyöräisen kahviauton kahvi oli maukasta ja siihen sai jopa soijamaitoa!

Pieni merenneito oli todellakin pieni, mutta silti kovin kaunis.
Kolmipyöräinen kahvila oli nähtävyys jo itsessään.
Kierrätys oli Tanskassa kova juttu.

Merenneidon jälkeen kävimme katsastamassa Kastellet-linnoituksen.

Linnoitukseen vievä silta.
Kastellet-linnoituksen sisäpihalta.
Ilmakuva.

Tässä kävelymatkan varrelta muutama kuva.

Sotilas vahtihommissa.
Tanskalaiset ovat ylpeitä kansallisuudestaan
ja lippuja näkyikin hieman joka puolella.
Nyhavnin värikkäät talot.
Värikkäitä taloja.
Vene jollaisella mekin teimme kanaalikierroksen.

Päivän kolmanneksi viimeinen kohde oli Christianian vapaakaupunki. Kaupungissa oli sattunut vain pari päivää ennen Kööpenhaminaan saapumistamme ampumavälikohtaus, mutta ilmapiiri vapaakaupungissa oli rauhallinen. Kuvat ovat kaupungin ulkopuolelta, sillä vapaakaupungin sisällä kuvaaminen ei ole suositeltavaa.

Huumeidenvastaisia tekstejä oli siellä täällä.
Vapaakaupungin säännöt oli peitetty julistein.

Kööpenhaminan korkein torni Vor Frelsers Kirke. Pitihän sinnekin päästä kiipeämään.

Näkymiä kiipeämisurakan varrelta.

Portaat kapenivat huippua kohden, joten tässä ollaan jo todella lähellä!
Kirkon sisältä, alttari.

Reissumme viimeinen kohde ennen lentokentälle lähtöä oli ruokamarkkinapaikka, jossa isoon halliin oli kerätty jos jonkinmoisia ruokapaikkoja. Ruokailutilat olivat keskitetyt ja kaikkien asiakkaiden käytettävissä.

Herkkuhetki. Jälkiruoaksi lettupaikasta omenaohukainen.
Ulkona oli Yoko Onon taidepuutarha.

Reissussa tuli käveltyä hieman enemmän kuin odotin (kaikki ne tornit…), eikä tekemistä puuttunut. Kuitenkin jälkeenpäin fiilistellessä ei tule sellainen olo, että olisi tarvinnut juosta nähtävyydestä toiseen pää kolmantena jalkana, vaan pääsimme rauhassa kiertämään kaikki sovitut paikat ja vähän enemmänkin. Paljon nähtiin mutta varmasti paljon jäi vielä nähtävääkin! Kiitos vielä mahtavalle reissuporukalle, joita ilman matka ei tietenkään olisi ollut yhtä loistokas.

– Mari Saloniemi
(Kuvat ja teksti (c)Mari Saloniemi)

One Comment

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *