Hei TOPNin jäsen!
Turun Opiskelijoiden Pohjola-Norden ry, tuttavallisemmin TOPN ry, heräsi viime vuonna muutaman vuoden horroksesta. Ja toiminta jatkuu myös tänä vuonna! Syyskokous valitsi uuden hallituksen ja hallituslaiset suunnittelivatkin vuodelle 2020 pohjoismaista toimintaa!
Koronaviruksen takia myös TOPN joutuu siirtämään tapahtumiaan myöhemmille ajankohdille.
Ilmoitamme sääntömääräisestä kevätkokouksesta myöhemmin.
Kommenttia? Kysyttävää? Muuta, mitä? Laita viestiä!
Facebook: https://www.facebook.com/topnorden/
Instagram: @topnry
Sähköposti: [email protected]
([email protected])
Ystävällisin terveisin
TOPNin hallitus
Mikäli et enää halua olla TOPNin / Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton jäsen, voit erota ilmoittamalla eropyyntösi sähköpostilla PNN:n järjestösihteeri Krista Kalamolle ([email protected]). Erohakemus käsitellään viipymättä, kuitenkin viimeistään kolmen (3) kuukauden kuluessa.
– – –
Hej TOPNs medlem!
Pohjola-Norden för studerande i Åbo rf, TOPN, inledde sin verksamhet på nytt förra året och föreningen fortsätter vara verksam och ordnar flera olika evenemang i år också. Höstmötet 2019 valde en ny styrelse och styrelsemedlemmarna hade planerat nordiska grejer för året 2020!
Tyvärr, på grund av coronaviruset måste TOPN också ställa in evenemang.
Vi hör av oss senare gällande vårmötet.
Kommentarer? Frågor? Något annat? Skicka meddelande till oss?
Facebook: https://www.facebook.com/topnorden/
Instagram: @topnry
E-post: [email protected]
([email protected])
Med vänlig hälsning
TOPNs styrelse
Om du inte längre vill vara medlem i TOPN / Pohjola-Nordens Ungdomsförbund så kan du radera dina kontaktuppgifter och avbryta ditt medlemskap kan du göra det genom att skicka en begäran om avbrytande av medlemskap via e-post till PNUs sekreterare Krista Kalamo ([email protected]). Begäran behandlas så fort som möjligt och senast inom tre (3) månader.
Hej allesammans, och glada hälsningar från TOPN!
Perjantaina koitti kevään ensimmäinen päivä – ainakin vuosikalenterin mukaan. TOPNi on herännyt pienoiselta tauoltaan jälleen eloon ja uusi innokas hallitus on tehnyt töitä jo kaksi kokonaista kuukautta! Kokouksia ollaan kokoustettu ja toimintaseminaareja pidetty, ja Teidän jäsenistön iloksi ollaan saatu suunniteltua kaikkea mukavaa pohjoismaista puhdetta!
Någonting nytt och spännande utlovas också i år! TOPN är nämligen med att organisera Nordens Dag i Åbo lördagen den 23 mars. Det blir ett mycket mäktigt spektakel på gågatan – vi ska förmedla mera information via e-post snart! Dessutom fyller Island 75 år i juni så TOPN har valt Island som tema det här året. Det blir en liten språkkurs under våren, födelsedagfest under sommaren och exkursion till Island på hösten! Till råga på allt fyller TOPN 30 år och vi vill välkomna alla till årsfest i ocktober.
Islanti-teeman lisäksi vuotta vie eteenpäin teemasana yhdessä/tillsammans. Yhdessä teemme toiminnasta mieleistä, yhdessä pystymme parempaan. Med dessa ord vill jag önska er alla ett givande, nordisk och intressant vår!
Med soliga hälsningar,
Eeva Markkanen
Ordförande
Ensimmäisessä blogikirjoituksessa on perinteisesti esitelty kuluvan vuoden hallituslaiset, eikä tämä vuosi ole poikkeus.
Pyry Kantanen puheenjohtaja
”Hei, olen 25-vuotias taloustieteen opiskelija, sivuaineina minulla on tilastotiede, työelämän ja henkilöstöasioiden opintokokonaisuus ja ruotsin kieli ja liikeviestintä. Ensimmäisen kerran innostuin ruotsin kielestä yläasteikäisenä luultavasti lähinnä germaanisista kieliä fanittavan isäni ansiosta ja sainkin 9. luokan päätteeksi stipendinä Inger Skoten Bakom den blå dörren -kirjan (en ole lukenut). Jokunen vuosi näiden positiivisten kokemusten jälkeen lähdin mukaan TOPNin toimintaan ja viime vuonna toimin hallituksen sihteerinä. Aidantaustan puheenjohtama hallitusvuosi 2016 oli hyvähenkinen, joten päätin vuoden loppupuolella astua itse puheenjohtajan saappaisiin. Aiempaa kokemusta järjestön puheenjohtamisesta on ehtinyt kertyä tiedekuntajärjestön hallituksesta.
Pohjoismaisuus merkitsee minulle hyggeä sekä hyvän maun ja konstailemattoman pragmaattisuuden yhdistelmää.”
Katarina Karjalainen varapuheenjohtaja
”Olen 25-vuotias kielten ja kirjallisuuden opiskelija. Yhdistystoiminnan lisäksi innostun Skamista, kissoista ja pienistä seikkailuista. Toivon mukavaa hauskojen pohjoismaisten tapahtumien ja uusien tuttavuuksien värittämää vuotta. Kaikista eniten odotan TOPNin syksyistä matkaa Ahvenanmaalle.”
Karoliina Rajala sihteeri
”Tjänare! Olen Karoliina Rajala, kansainvälisen liiketoiminnan pääaineopiskelija, jolta löytyy ikää 24 vuotta ja opintoja vähän päälle 250:n opintopisteen edestä. Tutustuin TOPNin toimintaan alun perin syksyllä 2014, kun lähdin mukaan TOPNin syysmatkalle Norjan Kristiansandiin. Pohjoismainen meininki ja mielenkiintoiset tapahtumat veivät mukanaan niin kaksi vuotta myöhemmin päätin hakea myös hallitukseen.
Tulevalta vuodelta odotan uusia tuttavuuksia ja entistä enemmän yhteistyötä eri paikallisryhmien välillä. Hallitustoiminnan ohessa aion myös fiilistellä ruotsalaisia elokuvia, opetella kokkaamaan ja joskus kirjoitella myös vähän gradua.”
Magdalena Stenius, tapahtumavastaava
”Hej! Olen Magdalena Stenius, 20-vuotias opiskelija Turun yliopiston Opettajankoulutuslaitoksella joka ei ole vielä ihan varma, mitä isona haluaa tehdä. Toimin tänä vuonna ensimmäistä kertaa TOPNin hallituksessa. Minua kiinnostaa oman kaksikielisyytenikin puolesta Pohjoismaat sekä niiden kielet ja kulttuurit. Lempiharrastukseni on lukeminen, ja minut löytää viikonloppuisinkin usein kirjastosta. Odotan innolla tulevaa kautta hyvässä porukassa!”
Emmi Henttonen, taloudenhoitaja
”Heippa! Nimeni on Emmi, olen 24-vuotias vastavalmistunut ruotsin ja saksan opettaja ja toimin TOPN:in hallituksen taloudenhoitajana. Pohjoismainen kulttuuri jo koulutuksenikin puolesta kiinnostaa minua suuresti ja haluan myös nähdä Pohjoismaat yhtenäisenä alueena erillisten maiden sijasta ja edistää pohjoismaista yhteistyötä. Odotan tältä vuodelta pohjoismaisia leffa-aamiaisia ja lisää uusia innokaita jäseniä pohjoismaista kiinnostuneeseen joukkoomme.”
Satu Kytölä, tiedottaja
”Moikka!
Olen Satu, 25-vuotias pohjoismaisten kielten opiskelija ja tänä keväänä valmistuva kielten ope. Koska viime vuosi TOPNin hallituksessa oli niin huippu, päätin jatkaa mukana myös tänä vuonna. Tällä kaudella jatkan tiedottajan pestissä sekä puuhastelen toisena tapahtumavastaavana Magdalenan kanssa.
Kielet ja kulttuurit ovat aina kiinnostaneet minua, ja matkailu ja uusista reissuista unelmointi ovat suurimpia intohimojani. Kiinnostavaa löytyy myös läheltä, ja TOPN tarjoaa hyvän mahdollisuuden tutustua muihin Pohjoismaihin ?”
Laura Koskinen, hallituksen varajäsen
”Heippa! Olen Laura, 24-vuotias ruokaintoilija, mutta korianterin suuri vihaaja. Olen TOPN:in hallituksessa nyt ensimmäistä kertaa ja varajäsenenä. Ehdin opiskella neljä ja puoli vuotta pohjoismaisia kieliä Turun yliopistossa, minkä jälkeen opinnot nyt tauolla ja edessä mahdollisesti alan vaihto. Kaikki Pohjoismaihin liittyvä kuitenkin kiinnostaa edelleen kovasti ja haaveenani on oppia joskus puhumaan tanskaa, tai edes ymmärtämään sitä. Pohjoismaisuus merkitsee minulle tietynlaista yhteisöllisyyttä, koska näen Pohjoismaat tiiviinä yhteisönä. Tältä vuodelta odotan eniten uusia kokemuksia ja tuttavuuksia sekä tietysti Ahvenanmaan reissua.”
Piia Aidantausta, hallituksen varajäsen
”Olen Piia, hallituksen varajäsen. Tämä on kolmas kauteni TOPNissa (toissa vuonna olin tapahtumavastaava ja viime vuonna puheenjohtaja). Tämän pestin lisäksi olen kattojärjestömme Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton hallituksessa tänä vuonna. Odotan tältä toimintakaudelta uusia kokemuksia ja tuttavuuksia. Lisäksi toivon, että saamme joukkoomme paljon uusia aktiivisia jäseniä!
Ikää minulla on 27 vuotta. Opiskelen pohjoismaisia kieliä Turun yliopistossa. Tykkään uusista ravintolakokemuksista ja erityisesti maistelumenuista. Hyvä kahvi tekee iloiseksi.”
Meri Kalin, hallituksen varajäsen
”Hej! Olen Meri ja toimin TOPNin hallituksessa varajäsenenä. Olin aiemmin hallituksessa tapahtumavastaavan tehtävissä mutta tällä kaudella ajan vähyyden vuoksi päätin jäädä heilumaan vielä kuitenkin varajäseneksi ja toimimaan ns. ”back-up planina”. Valmistun tänä vuonna Turun yliopistosta ruotsin ja saksan opeksi, joten Pohjoismaat kiinnostavat minua ihan jo opiskeluiden puolesta enkä pidäkään poissuljettuna vaihtoehtona työskennellä muualla Pohjoismaissa valmistumisen jälkeen. Kaksi kesää olenkin jo aiemmin työskennellyt Nordjobbin kautta Ruotsissa,suosittelen lämpimästi! ?”
Näiden esittelyjen ohella haluamme toivottaa hyvää alkanutta vuotta kaikille lukijoille! Muistakaa seurata TOPNia eri viestintäkanavissa ja osallistua toimintaan. ?
]]>Kesällä julkaisimme koosteen vuoden ensimmäisen puoliskon tapahtumistamme. Tässä muutama kuva loppuvuoden tapahtumistamme.
Syksyn kohokohta oli matka Kööpenhaminaan, josta Mari-varapuheenjohtaja kirjoitti erillisen blogipostauksen.
Hieman on haikea olo lopettaessa kauttani TOPNin puheenjohtajana, mutta uudet haasteet odottavat ensi vuonna. Tulin nimittäin valituksi Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton hallituksen jäseneksi. TOPNia en kuitenkaan vielä kokonaan jätä, vaan jatkan hallituksessa varajäsenenä.
Vielä lopuksi haluan kiittää kaikkia jäseniämme ja muita hallituslaisia tästä vuodesta. Ilman jäseniä TOPNia ei olisi, toivottavasti löydätte tienne TOPNin tapahtumiin myös ensi vuonna! Ilman hallitusta emme voisi järjestää monipuolisia tapahtumia. Olenkin kiitollinen, että olen saanut tehdä hommia aivan huikean tiimin kanssa!
Oikein ihanaa uutta vuotta teille kaikille ja nähdään ensi vuonna!
<3: Piia, TOPNin puheenjohtaja 2016
]]>
Viime viikolla oli Itsenäisyyspäivän lisäksi toinenkin kohokohta – nimittäin ruotsalaisen keksijän sekä rauhan- ja kulttuurinystävän kunniaksi vuosittain pidettävä Nobel-juhla. Yli miljardi televisionkatsojaa näkee joka vuosi 10. joulukuuta juhlallisen Nobelin palkintojen jaon Tukholman konserttitalolla sekä loisteliaan illallisjuhlan Kaupungintalon Sinisessä salissa. Nobelin palkintoja on jaettu vuodesta 1901 yli 700:lle tieteiden edustajalle. Aluksi palkintoja oli viisi: kemian, fysiikan, lääketieteen, kirjallisuuden ja rauhan palkinnot. Vuonna 1968 Ruotsin valtionpankin 300-vuotisjuhlavuotena perustettiin lisäksi taloustieteen Nobelin palkinto.
Mutta Nobel-palkintoja ei olisi ilman Alfred Nobelia. Hän syntyi vuonna 1833 Tukholmassa ammustehtailija Immanuel Nobelin perheeseen. Alfredin ollessa 9-vuotias perhe muutti Pietariin, jossa isä kehitteli tehtaallaan erilaisia räjähteitä. Räjähteet olivat siis Alfredin kohtalona, mutta hänen elämänsä olisi voinut kulkea toisenlaisiakin polkuja. Pietarissa Alfred sai yksityisopetusta kirjallisuudessa, kielissä sekä matemaattisissa ja luonnontieteellisissä aineissa, ja opetuksen tulokset olivat huikeat. Alfred osasi äidinkielensä ruotsin lisäksi venäjää, ranskaa, saksaa ja englantia. Alfredia kiinnosti myös paljon kirjallisuus ja filosofia, ja hän kirjoitti itsekin runoja sekä vähän ennen kuolemaansa yhden näytelmänkin.
Isä Immanuel tarvitsi jatkajan työlleen ja vaati, että Alfred unohtaa runojen kirjoittelun ja keskittyy luonnontieteisiin. Poika lähetettiin ulkomaille saamaan koulutusta. Aikuisena maailman kiertämisestä tulikin kielitaitoiselle ja oppineelle Nobelille elämäntapa hänen hoitaessaan lukuisia tehtaitaan ja liiketoimiaan eri maissa. Hänen myöhempien Pariisin aikojensa ystävä, kirjailija Victor Hugo kutsui-kin häntä Euroopan rikkaimmaksi kulkuriksi. Immanuelin tuntemat kemian, fysiikan ja matematiikan professorit opettivat Alfredia ja hän tutustui nitroglyseriini-öljyyn. Useiden vuosien Ranskassa ja Saksassa tekemiensä kokeiden jälkeen Alfred lopulta keksi, miten saisi aineen räjähtämään hallitusti. Yhdistämällä nitroglyseriinin piimaan kanssa tuli hän keksineeksi dynamiitin, jonka hän patentoi vuonna 1867 isänsä kehotuksesta.
Keksintöjensä, ennen kaikkea dynamiitin ansiosta, Alfred Nobel hankki itselleen suuren omaisuuden, jonka hän testamenttasi määrittelemiensä tarkoin kriteerien jaettavaksi Nobel-palkintona. 27. marras-kuuta 1895 päivätty Alfred Nobelin testamentti on tehnyt hänestä maailmankuulun. Hänen valtavasta 33 miljoonan kruunun (nykyrahassa noin 160 miljoonaa euroa) arvoisesta omaisuudestaan oli testamentin mukaan muodostettava säätiö. Kertyvät korot oli hänen määräämällään tavalla jaettava joka vuosi viidelle henkilölle, jotka ovat edeltävänä vuonna työllään hyödyntäneet eniten ihmiskuntaa. Esimerkkejä palkittujen työn tuloksista ovat muun muassa radio, laser, televisio ja geenitekniikka.
Rauhan edistäminen oli Nobelille selvästi tärkeä asia, ja hän huomioi sen testamenttiaan kirjoittaessa. Nobelin kirjoituksissa ja puheissa tuli usein ilmi hänen huono omatuntonsa siitä, että hän oli tullut kehittäneeksi tuhoa ja kärsimystä aiheuttavan räjähdysaineen. 1800-luvun lopulla Alfred kirjoitti sihteerilleen, rauhan aktivisti Bertha von Suttnerille: ”Haluaisin keksiä jotain, koneen tai aineen, joka saisi aikaan niin kauhistuttavan joukkotuhon, että sodasta tulisi mahdottomuus ikuisiksi ajoiksi.” Hän uskoi idealistisesti, että vaarallisten räjähteiden suuri pelote estäisi ihmisiä käyttämästä niitä tuho-aseina.
Alfred Nobelin elämä on matka tavallisesta tukholmalaispojasta Euroopan rikkaimmaksi mieheksi, jonka testamentti teki Nobelin nimestä maailmankuulun ja kuolemattoman. Alfred Nobel patentoi yhteensä 355 keksintöään ja omisti 93 tehdasta 20 maassa. Testamentillaan Nobel halusi jättää paremman muiston itsestään jälkipolville, mutta samalla hän jätti koko Ruotsille perinnön, joka on tuonut maalle runsaasti arvonantoa, näkyvyyttä ja kunniaa.
Laura Närvänen
Lähde: www.nobel.se
]]>
Marraskuu ja masentava ovat jo alkusointunsa puolesta samankaltaisia, kun niitä yhdistää kaksi samaa alkukirjaintakin. Niistä saisikin jo näillä perustein oikein hyvän suomalaismentaliteetille tyypillisen runon. Marraskuu mielletäänkin usein yhdeksi masentavimmista kuukausista. Eikä se helpota joulukuussakaan, vaikka joulu alkaakin koputella jo ovella. Mukaan tulee joulustressi ja lähestyvät deadlinet ja tentit. Alkaa olla pimeää ja illat hämärtyvät jo ennen kuin pääset luennoilta tai oppitunneilta kotiin asti. Juurihan aamulla oli pimeää, kun rynnistin kouluun rähmäisin silmin! Ja entä sitten lumi? Tuleeko valkea vai musta joulu? Nytkin jo maahan sadellut ihana lumipeite saattaa hetkessä vaihtua sateen mukana hyytävään harmauteen. Tämä aika vuodesta onkin yksi vaikeimmista, kun päivät ovat niin lyhyitä ja valon määrä on niin vähäinen.
Seilaillessani kaamosmasennuksissani sosiaalisen median ihmeellisessä maailmassa törmäsinkin erääseen osuvaan Funlandin meemin:
Valon vähyys tänä vuodenaikana on valitettava tosiasia, josta seuraavaa alakuloa yritetään karkottaa kaikin tavoin niin kirkasvalolampuin, lisätyn d-vitamiinin, kynttilänvalon ja vaikka jo Suomeenkin pikkuhiljaa hiipivän tanskalaisen ”hyggeilyn” avuin. Tähän liittyen jaoimmekin aiemmin tykkäyssivuillamme Ylen artikkelin ”Apua kaamokseen maailman onnellisimmilta – hygge-trendi antaa luvan jäädä sohvannurkkaan” sekä avasimme yhden hygge-aiheisen joulukalenterin luukunkin. Hygge on IN ja hyggeilyn kulta-aika onkin juuri nyt marras-joulukuussa! Artikkelia lainaten hyggeilyä ja kaamosmasennuksen karkotusta voisikin aloittaa vaikka näillä tavoin:
Kuvittele tilanne, jossa istut mukavasti sohvalla. Olet ehkä kietoutunut ympärillesi lämpimän viltin ja kaatanut lasiin punaviiniä tai hauduttanut pannullisen suosikkiteetäsi. Et napsauta julman kelmeää kattovaloa päälle, vaan poltat kynttilöitä (ihan todella paljon kynttilöitä). Toki olet muistanut valita taustalle musiikkia, joka saa sinut rentoutumaan. Tartut ehkä kirjaan tai aikakausilehteen. Unohdat hetkeksi maailmanpolitiikan ja keittiön tiskivuoren. Olet vaan. Aijaijai.
Jos lähistöltä ei satu juuri nyt löytymään kiinnostavaa kirjaa tai auvoisaa aikakausilehteä, johon uppoutua voi näiden alla olevien kuvien myötä uppoutua Islannin maagisiin marraskuun maisemiin (Ja kyllä luit aivan oikein, nämäkin sanat muodostavat yhdessä alkusoinnun, vau!)
Noin vuosi sitten olin niiden kymmenkunnan onnekkaan ihmisen joukossa, jotka pääsivät jäsenmatkalle ihmeelliseen Islantiin! Kyseessä oli UNF (Ungmennadeild Norræna félagsins) järjestämä Café Norden, joka on vuosittain järjestettävä kulttuuritapahtuma, jossa voi tavata nuoria joka puolelta Pohjoismaita. Järjestäjämaa ja teema vaihtelevat joka vuosi. Kuten aiemmasta blogikirjoituksestamme näitte, tänä vuonna oli Suomen vuoro! Teema noudatti tänä vuonna Café Norden- nimen mukaista teemaa eli kahviteemaa, joka sopiikin meille kahvin suurkuluttajille kuin nenä päähän.
Viime vuonna puolestaan tapahtuman nimi oli Nordic Noir. Teemana oli siis dekkarit ja tämä teema sopii tietysti Islantiin aivan kuin lopapeysa– villapaita islantilaisen ulkoilutakiksi! (alla havainnollistava kuva)
Vaelsimme ensimmäisenä iltana dekkarimaisemissa, jossa opas luki aina pätkän kirjasta, jonka maisemissa kuvatut tapahtumat on kirjotettu tapahtuvan. Oli jopa hieman pelottavaa kulkea hautausmaalla yöaikaan ja kuunnella paikasta kirjoitettua tarinaa.
Saimme tavata myös pohjoismaisia dekkarikirjailijoita ja ohjaajia, mm. yhden Wallanderin ohjaajista! Lisäksi pääsimme tutustumaan rekvisiitan tekoon eräässä studiossa, jossa tehdään rekvisiittaa dekkareista tehtyihin elokuviin ja myös Game of Thronesiin! Dekkarimaailman ammattilaiset ohjastivat meitä myös tekemään oman lyhytelokuvan Nordic Noir -teeman mukaisesti.
Tapahtuma sijoittui viikonlopulle mutta me suuntasimme Islantiin jo muutama päivä ennen, että ehtisimme tehdä hieman turistimatkailua ennen varsinaista tapahtumaa. Vaikka aikaa oli vaan muutaman päivä ja päivät tähän vuodenaikaan erityisen lyhyitä ehdimme nähdä ja kokea vaikka ja mitä! Kiersimme suositun nähtävyysreitin nimeltä Golden Circle, jossa pääsee ihastelemaan Islannin kuuluisimpia luonnonihmeitä:Geysirin kuumien lähteiden aluetta, Gullfossin mahtavaa vesiputousta, Thingvellirin luonnonpuistoa sekä upeaa kraatterijärveä nimeltä Kerið. Aikaa piti tietenkin varata myös Blue Lagoonille, joka oli aivan ihana hemmottelukokemus, nuorennuin aivan varmasti vähintään vuodella!
Tässä vielä hieman tunnelmia kuvien muodossa seikkailuistamme. Toivonkin, että näiden kuvien siivittämänä kaamosfiilikset hellittävät edes hetkeksi. Allekirjoittanut ei tosin vastaa muista mahdollisista oireista, kuten mahdottomasta matkakuumeesta!
Hallituksen tapahtumavastaavaa hiemankin tuntevat tietävät, että olen auttamaton crazy catlady. Tässä vielä siis asiaan täysin kuulumaton ja samalla kuitenkin asiaan kuuluva, koska aiemmassa joulukalenterin luukussa osoitettiin, että nämä kaksi ihanaa asiaa, Islanti ja kissat (katso kalenterin luukku 14: Islannin joulupojat ja joulukissa) itseasiassa liittyvät jouluisasti ja dekkarimaisen pelottavasti yhteen! Tämän myötä toivotan kaikille ihanaa ja stressitöntä (hygge)joulunodotusta <3
Meri Kalin
TOPN:in tapahtumavastaava
Tämän vuoden jäsenmatkamme kohdistui Tanskan pääkaupunkiin Kööpenhaminaan. Syyskuun ensimmäisen päivän aamuna (tai ennemminkin aamuyönä) matkaan lähti yhteistä reissua innolla odottava yhdeksän hengen joukko Pohjoismaista kiinnostuneita nuoria aikuisia. Koskapa kuvat vanhan sanonnan mukaan kertovat niin paljon enemmän kuin pelkkä teksti, aion tähän blogikirjoitukseen laittaa ison läjän kuvia ja kertoa niiden avulla matkamme kulusta ja huippuhetkistä. Toivottavasti nautitte muistelosta!
Ensimmäinen päivä
Saavuimme varhain aamulla Kööpenhaminan lentokentälle ja suuntasimme sieltä heti kohti päivämme ensimmäistä turistikohdetta, Den Blå Planetia. Akvaario aukesi vasta kymmeneltä, joten hetken harhailun jälkeen löysimme purjevenesataman vierestä pienen kahvilan, josta sai erilaisia smørrebrødejä, eli tanskalaiseen tapaan tehtyjä voileipiä.
Henkilökohtainen lempparini ja reissun kohokohta oli päästä Pohjoismaisten suurimpaan akvaarioon, sillä olenhan itsekin akvaristi. Värien kirjo oli upea ja pääsimme seuraamaan jopa merisaukkojen ruokintaa (tästä valitettavasti ei ole kuvaa tai videota aurinkoisen sään ja paksun pleksilasin vuoksi).
Kirjokeisarikala (Pygoplites diacanthus).
akvaarion vierailijoiden kanssa) todella suurta haiallasta.
Seuraavana jalkatreeniä Rundetaarnin huipulle kiipeämisen muodossa. Torni on rakennettu 1600-luvulla, se on 36 metriä korkea ja sen tarkoitus on ollut toimia lisäsiipenä ja tarjota oppineille mahdollisuus käyttää sitä observatoriona, kirkkona sekä kirjastona. Erikoista tässä tornissa oli se, ettei siellä ollut lainkaan portaita, vaan matka taittui ylöspäin kohoavaa käytävää pitkin.
Toinen päivä
Hostellin aamujoogan ja aamiaisen jälkeen suuntasimme kohti Rosenborgin linnaa, joka toimii nykyään museona. Linna on rakennettu 1600-luvun alussa ja se oli kuninkaallisten käytössä (vain) 1700-luvulle asti.
Linnassa käytyämme siirryimme lähes keskikaupungilla sijaitsevaan H.C. Andersenin satumaailmaan. Kierroksella esitettiin kuuluisimmat sadut vahanukkekuvaelmin, sekä tietenkin Andersenin omaa elämää.
Kaikki esillä olevat sadut oli laitettu
esille sekä kirjallisena, että audiokirjana.
pyöräillään todella paljon ja se näkyi muun muassa kaupungin vuokrapyörien määrässä.
Koska seurueemme koostui tällä kertaa ainoastaan täysi-ikäisistä, päätimme yhdessä tuumin käydä Carlsbergin museossa.
majailivat museon tallissa.
Museon jälkeen lähdimme takaisin hotellille päin ja päädyimmekin viettämään aikaa museon läheiseen ravintolaan, jossa oli ulkoterassilla myös mahdollisuus pelata petankia! Nukkumaan mentiin kuitenkin ajoissa, sillä seuraavakin päivä oli täynnä ohjelmaa.
Kolmas päivä
Kolmantena päivänä lähdimme hostellin tarjoaman aamujoogan ja aamupalan jälkeen kohti kulttuuria. Nimittäin Arken modernin taiteen museota. Museo sijaitsi hieman syrjässä, mutta löysimme kuitenkin ongelmitta perille. Museossa erikseen rohkaistiin valokuvien ottamiseen, joten uskaltanen niistä pari suosikkiani julkaista täällä blogissakin.
Wagon Wheel, 2009
Found object, LED
ARKENs Samling, Gave fra Annie & Otto Johs.
Detlefs´ Fonde OJD
Mystic Silver, 2012
Mixed media on canvas, steel frame, effect lacquer
ARKENs Samling,Gave fra Annie & Otto Johs. Detlefs’ Fonde OJD
Museokäynnin jälkeen alkoi jo hieman nälättää, joten lähdimme marssimaan kohti puuropaikkaa, jota joku oli joskus jollekin suositellut. Matka oli pitkä ja kivinen, mutta lopulta löysimme kuin löysimmekin pikkuruisen puuropaikan. Jalkapatikka oli kuitenkin todellakin puuroannoksen arvoinen ja pääsin ainakin itse eroon lapsena saaduista ”puurotraumoista”.
Ruoan jälkeen palasimme kaupungille ja lähdimme nähtävyyskierrokselle kanaaliajelun muodossa. Ilma oli hieman vilpoinen, mutta onneksi olemme suomalaisina tottuneet säätilan vaihteluihin ja olimme varautuneet viileämpäänkin tuulenpuuskaan. Kuvia kanaalikierrokselta ei juuri ole, sillä nähtävyydet olivat kuitenkin pienen etäisyyden päässä. Pääsimme kuitenkin näkemään vilauksen Kööpenhaminaan kokoontuneista eri maiden sotilaslaivoista.
mutta tutu logo huomattiin jo kaukaa
Illalla lähdimme Tivoliin. Paikka oli erittäin kauniisti valaistu iltahämärällä ja osa meistä uskaltautui jopa käymään korkeuksissa pyörivässä karusellissa.
Neljäs päivä
Viimeinen hostellin aamiainen ja hieman haikea fiilis. Vastaanotto hostellilla oli koko matkamme ajan lämmin ja aamiaisen kruunasivat aina aamulla (tai edellisenä iltana) itse leivotut sämpylät.
Mitäpä olisi Kööpenhaminan matka ilman pientä merenneitoa. No olisi varmaan ollut ihan mukava ilmankin, mutta pitihän se pikkuinen patsas kuitenkin käydä katsastamassa. Kaunis oli. Pienen kolmipyöräisen kahviauton kahvi oli maukasta ja siihen sai jopa soijamaitoa!
Merenneidon jälkeen kävimme katsastamassa Kastellet-linnoituksen.
Tässä kävelymatkan varrelta muutama kuva.
ja lippuja näkyikin hieman joka puolella.
Päivän kolmanneksi viimeinen kohde oli Christianian vapaakaupunki. Kaupungissa oli sattunut vain pari päivää ennen Kööpenhaminaan saapumistamme ampumavälikohtaus, mutta ilmapiiri vapaakaupungissa oli rauhallinen. Kuvat ovat kaupungin ulkopuolelta, sillä vapaakaupungin sisällä kuvaaminen ei ole suositeltavaa.
Kööpenhaminan korkein torni Vor Frelsers Kirke. Pitihän sinnekin päästä kiipeämään.
Reissumme viimeinen kohde ennen lentokentälle lähtöä oli ruokamarkkinapaikka, jossa isoon halliin oli kerätty jos jonkinmoisia ruokapaikkoja. Ruokailutilat olivat keskitetyt ja kaikkien asiakkaiden käytettävissä.
Reissussa tuli käveltyä hieman enemmän kuin odotin (kaikki ne tornit…), eikä tekemistä puuttunut. Kuitenkin jälkeenpäin fiilistellessä ei tule sellainen olo, että olisi tarvinnut juosta nähtävyydestä toiseen pää kolmantena jalkana, vaan pääsimme rauhassa kiertämään kaikki sovitut paikat ja vähän enemmänkin. Paljon nähtiin mutta varmasti paljon jäi vielä nähtävääkin! Kiitos vielä mahtavalle reissuporukalle, joita ilman matka ei tietenkään olisi ollut yhtä loistokas.
Cafe Norden järjestettiin syys-lokakuun vaihteessa Helsingissä. Tapahtuma järjestetään vuosittain jossakin Pohjoismaassa, tällä kertaa Suomessa. Tämän vuoden teemaksi oli valittu kahvi, mikä kiinnosti itseäni kovasti. Viikonloppuun kuului runsas ja monipuolinen ohjelma, pohjoismaisia kohtaamisia ja tietysti kahvia. Paikalla oli suomalaisten lisäksi ihmisiä ruotsalaisia, tanskalaisia, norjalaisia, islantilaisia sekä färsaarelaisia.
Perjantaina suuntasimme Arbikseen, jossa pääsimme osallistumaan erilaisiin työpajoihin. Itse nautin erityisesti leipomisen riemuista, vaikka miniroskisten tekeminen ja laulaminenkin oli hauskaa. Lopuksi ohjelmassa oli tietenkin pakollinen fikastund.
Lauantain huippujuttu oli coffee tasting Johan&Nyströmillä. Pääsimme maistelemaan ja vertaamaan neljää erilaista kahvia ja kuulemaan tarkemmin mm. kahvin valmistuksesta.
Viikonlopun aikana kuultiin myös luentoja esimerkiksi kahvin historiasta ja etiikasta, pohdittiin pohjoismaisia kahviperinteitä, tutustuttiin Helsingin kaupunginmuseoon ja tehtiin kiinnostava kaupunkikierros. Opas oli asiantunteva ja hauska, ja Helsingistä tuli nähtyä aivan uusia puolia.
Parasta Cafe Nordenissa oli ehdottomasti tunnelma ja uudet kohtaamiset. On hienoa huomata, että ruotsilla ja skandinaviskalla kommunikointi onnistuu ja tanskaakin ymmärtää yleensä hetken totuttelun jälkeen hiukan paremmin.
Hauska, kahvintäyteinen viikonloppu pohjoismaisessa seurassa. Kiitos Cafe Norden!
TOPN:in tavoitteena on järjestää monipuolisia ja erityisesti nuorille suunnattuja tapahtumia ympäri vuoden. Keväällä saimmekin nauttia sekä jo perinteeksi muodostuneista että myös ensimmäistä kertaa järjestetyistä tapahtumista. Tässä lyhyt kuvaus sekä kuvia tärkeimmistä tapahtumista:
2.2. Ravintolapäivä & Café Norden
Kevätkausi starttasi aivan uuden tapahtuman merkeissä, kun TOPN osallistui helmikuun ravintolapäivään. TOPN:in Café Nordeniksi nimetyssä ravintolassa pääsimme nauttimaan pohjoismaalaisista herkuista, kuten smörrebrödeistä, porkkanakakusta ja kookospalloista inkiväärisiman kera.
10.3. Leffa-aamiainen
17.3. Pohjolan Pidot
9.4. Teatterivierailu Helsinkiin
18.4. Uusien ilta & tortillakväll
22.4. Pop-up Pohjola
Huhtikuun lopulla kattojärjestömme Pohjola-Norden toi Turkuun ilmaisen Pop Up -tapahtuman, joka järjestettiin Forum-korttelissa. TOPN osallistui tapahtumaan pitämällä omaa ständiä ja jakamalla tietoa toiminnastamme kiinnostuneille kävijöille. Ohjelmaa riitti koko päiväksi ja tapahtumassa esiintyivät mm. Ruotsin Idolin finalisti Simon Zion sekä imitaattori Christoffer Strandberg. Artistien lisäksi ohjelmaan kuului pohjoismaalaisten elokuvien esittelyä, haastatteluja, keilisuihku ym.
7.5. Tanskan kurssi
Kevään viimeisessä tapahtumassa käänsimme katseet jo kohti syyskuun Tanskan-matkaa. Tanskan kurssilla harjoittelimme opettajan johdolla tanskan alkeita sekä kuulimme mielenkiintoisia sekä erikoisia juttuja Tanskan kulttuurista. Näillä opeilla toivottavasti pärjäämme Köpiksessä syksyllä!
Kielillä on funktionaalinen tarkoituksensa, kommunikaatio. Kuinka helppoa pohjoismainen yhteistyö olisikaan, mikäli kaikilla olisi käytössään täydellinen simultaanitulkkaaja! Kielimuuri voi asettaa esteitä järkevälle yhteistoiminnalle, vaikka halua ja kielitaitoa löytyisikin. Pitkäaikainen kansanedustaja ja ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja kertoi PNN:n kevätkokouksen puheessaan anekdootin oman parlamentaarisen uransa alkuajoilta, jolloin hän toimi Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnassa. Hän kertoi harmitelleensa alkuaikoina sitä, ettei ymmärtänyt tanskalaisen valtuuskunnan skandinaviskasta mitään. Harmitus kuitenkin väheni, kun ruotsalaisen valtuuskunnan jäsenet myönsivät, etteivät hekään ymmärtäneet aina tanskalaisten puhetta.
Nykyään valtuuskunnan työkieleksi on Tuomiojan mukana vaihdettu englanti – ei tosin suomalaisten, vaan islantilaisten aloitteesta.
Mielenkiintoista kyllä, olemme kovaa vauhtia siirtymässä kohti tilannetta, jossa teknologia on tekemässä konekääntämisestä ja automatisoidusta simultaanitulkkauksesta todellisuutta. Vuonna 1997 toimintansa aloitti nyt jo lakkautetun Internet-yritys AltaVistan käännöspalvelu Babel Fish, jonka nimen alkuperän varmaan osaattekin arvata. Käännöspalvelu toimi parhaimmillaankin vain auttavasti lähinnä isoimpien kielten välillä, eivätkä sen kehittäjät missään vaiheessa luvanneetkaan palvelun tuottavan täydellisiä käännöksiä. Kääntäjän läpi useaan kertaan tehdyt käännökset olivat internet-käyttäjien pilkan kohteena ja vanhan liiton kieltenopettajatkin huomasivat helposti, milloin opiskelija oli tehnyt käännöstehtävänsä konekääntäjän avulla.
Vuosi 2016 ei ole kuitenkaan sama asia, kuin vuosi 1997. Vuonna 2016 Babel Fishin on korvannut Microsoft Bing Translator ja internetin merkittävin käännöspalvelu on Google Translate. Google Translaten käännöksille naureskellaan edelleen, sillä lopputulos ei edelleenkään ole täydellinen, mutta teknologinen loikka on suurempi kuin uskoisi. Tilastollisiin todennäköisyyksiin perustuva käännösmenetelmä on korvannut yksinkertaisen sanakirjakääntämisen. Tietokoneohjelmat osaavat hyödyntää valtavia tekstimassoja, joita esimerkiksi EU käännättää joka vuosi 24 eri kielelle. Näiden tekstimassojen lukemiselle menisi ihmisellä monta elinikää, koneelle kenties tunti tehokasta prosessointia.
Koneet ovat alkaneet oppia ja ovat tulleet siinä melko eteviksi. Aiemmin tietokoneille liian vaikeana pidetty Go-lautapeli liittyi vuonna 2016 niiden lautapelien joukkoon, jossa tietokone on ihmistä etevämpi. Tietokoneen menestys perustui nimenomaan koneoppimiseen.
Kehitys kehittyy, vääjäämättä.
Osallistuin keväällä 2016 suomenruotsalaisen ajatushautomon, Magman, järjestämälle Magma-akatemia -kurssille. Kurssi järjestettiin kaksikielisesti eli siten, että jokainen osallistuja ja luennoitsija käytti omaa äidinkieltään ja keskusteluja käytiin aidosti kaksikielisesti. Magman johtaja, Nils Erik Forsgård, esitti kurssin yhdeksi tarkoitukseksi pienentää ruotsinkielisten ja suomenkielisten välille syntynyttä kuilua. On hieman hassun kuuloinen ajatus, että samassa maassa asuvien, saman maan kansalaisten välille on syntynyt kuilu pelkästään siksi, että nämä eri kansanosat puhuvat eri kieltä.
Forsgårdin esittämä ajatus kieliryhmien etääntymisestä oli myös kylmä suihku kaltaiselleni idealistille. Kielillä on merkitystä. Olisivatko islantilaiset islantilaisia tai ranskalaiset ranskalaisia, mikäli maat olisivat jostain historian oikusta hylänneet kansalliskielensä ja alkaneet käyttää englantia? Vaikea kuvitella.
Kieli voi olla myös itseidentifioinnin väline. Vaikka RKP:n nuorisopoliitikot Ida Schauman ja Mia Haglund vastailevat lehtijutussa poliittisesti korrektilla tavalla, että ”vem som helst kan bli svensk i Finland”, niin totuus taitaa kuitenkin olla päinvastainen. Kyseessä on suvun ja suvun kontaktien, kulttuurin ja kielen muodostama verkosto, johon joko synnytään – tai liitytään avioliiton kautta. Tässä ei tietenkään ole mitään vikaa.
Kieltä ei voi ajatella pelkästään sen ”käyttöarvon” kannalta. Rationaalisiksi ihmisiksi itseään tituleeraavat saattavat toisinaan esittää, että kaiken muun paitsi englannin opiskelu on turhaa, sillä englanti lienee tällä hetkellä maailman yleisin kieli korkeakoulutuksessa ja työelämässä. On toki totta, että miljoonat englanninkielisen maailman asukkaat elävät tälläkin hetkellä elämäänsä onnellisina ilman, että osaisivat mitään muuta kieltä. Siitä huolimatta herää ajatus, että onko tämä se tie, jota haluamme kollektiivisesti kulkea loppuun asti, vai voisimmeko olla jossain vaiheessa valmiita sietämään elämässämme myös jonkinlaista taloudellista ”tehottomuutta”?
Vaikken presbyteeri tai Zeitgeist-liikkeen suuri ystävä olekaan, Zeitgeististakin tuttu pastori John Ortbergilla on sana hallussaan:
You have to ask yourself, when you finally get the ultimate promotion, when you make the ultimate purchase, when you buy the ultimate home, when you have stored up financial security and climbed the ladder of success to the highest rung you can possibly climb it… and the thrill wears off – and it will wear off – Then what? How far do you have to walk down that road before you see where it leads? Surely you understand it will never be enough.
So you have to ask yourself the question: What matters?
Teknologia saattaa kuitenkin muuttaa suhtautumistamme kieliin, kaksikielisyyteen ja monikielisyyteen, radikaalimmin kuin mikään laki tai pakko koskaan pystyisi. Kenties jopa englannin kielen opiskelu muuttuu tulevaisuudessa vapaaehtoiseksi, mikäli konekääntäjät pystyvät tyydyttämään liike-elämän, politiikan ja diplomatian tarpeet niin hyvin kuin on tarpeellista. Kenenkään ei tarvitse enää teeskennellä ymmärtävänsä kokouksessa tanskaa, vaan voimme keskittyä enemmän tekemiseen.
Jos poistamme ”pohjoismaisuudesta” siihen usein liitetyn, kaikkia pohjoismaita yhdistävän aspektin eli skandinaaviset kielet, mitä jää jäljelle? Pohjola-Norden saattaa usein näyttää ulospäin svekofiiliselta puuhastelulta, miltä sen ei missään nimessä pitäisi näyttää, ainakaan pelkästään. Aivan kuten meidän tulisi hyväksyä se, että suomalainen voi olla suomenkielinen, ruotsinkielinen tai minkäkielinen tahansa, niin meidän tulisi kirkastaa itsellemme, mitä pohjoismaalaisuus todella tarkoittaa. Miksi Pohjoismaat, kun meille on koko Eurooppa tai maailma avoinna?
Itselleni pohjoismaalaisuus tarkoittaa yhteistä arvopohjaa ja rauhanomaisen yhteistyön ihannetta, joka on toteutunut pohjoismaissa hienolla tavalla. Olemme saavuttaneet jo 1950-luvulla asioita, joista muu Eurooppa pääsi nauttimaan vasta 1990- tai 2000-luvulla. Yhteinen kielipohja tuskin on ainoa syy ja selittäjä tälle.
Säilyi niin sanottu pakkoruotsi Suomessa tai ei, meidän ei tule horjua arvoissamme. Tämän eteen toivon pääseväni työskentelemään Baabelin kalan aikakaudellakin.
Pyry Kantanen
Hallituksen sihteeri